Keskustele arvioinnista

Kommentoi tai kysy arvioinnista.


Kysymys: Kuuluvatko arviointiin vain ammatilliset perustutkinnot vai myös ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot?

Vastaus: Arviointi kattaa kaikki seuraavat tutkinto- ja koulutusmuodot:

  • ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto
  • oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot ja niihin valmistava koulutus, oppisopimuskoulutus

Kysymys: Miten osaamisperusteisuutta tarkastellaan aikuiskoulutuksen osalta, jossa osaamisperusteisuus ollut jo 1990-luvun puolivälistä lähtien?

Vastaus: Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät arvioivat osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä ensisijaisesti niiden tavoitteiden suhteen, jotka aikuiskoulutukselle on asetettu tähän liittyen. Lisäksi arvioinnissa otetaan soveltuvin osin huomioon ammatillisen peruskoulutuksen tutkintouudistuksen (1.8.2015 voimaan) tavoitteet.


Kysymys: Kun koulutuksen järjestäjällä on useita oppilaitoksia ja kymmeniä tutkintoja, kuinka voidaan vastata kysymyksiin, jossa kysytään esimerkiksi tutkintojen välisiä eroja tai palveluiden vastaavuutta erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin?

Vastaus: Arviointiryhmät kannattaa koota niin, että ryhmissä on riittävän laaja edustus/ tuntemusta eri koulutusaloilta, koulutusmuodoista, erilaisista opiskelijoista ja niin edelleen.


Kysymys: Voiko arvioinnin tehdä kerättyjen opiskelija- ja työelämäpalautteiden sekä tilastotietojen perusteella?

Vastaus: Arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteiden pohjalta, mihin liittyy keskeisesti eri asiakkaiden ja sidosryhmien osallisuus ja vuorovaikutus toistensa kanssa. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten tämä osallisuus ja vuorovaikutus toteutetaan itsearvioinnissa ja sen pohjana olevan tiedon koonnissa. Arvioinnin pohjana voi käyttää muussa yhteydessä kerättyä tietoa.


Kysymys: Kuinka työelämä ja opiskelijat voivat vastata vaikeisiin kysymyksiin? Osa kysymyksistä vaatii esimerkiksi vertailua kokonaisuuteen, josta heillä ei ole kokemusta.

Vastaus: Arviointiryhmät tekevät itsearvioinnin sen tiedon pohjalta, mikä ryhmällä on arviointitilanteessa. Jokaisen arviointialueen lopussa on kohta, jossa itsearviointia voi täydentää avovastauksilla. Käytettävissä on myös vastausvaihtoehto ”Ei tietoa”.


Kysymys: Ovatko vastaajat (opiskelijat, työelämän edustajat ja koulutuksen järjestäjät) päässeet vaikuttamaan kysymysten muotoiluun ja sisältöihin?

Vastaus: Arviointilomakkeet ovat olleet kommentoitavana kolmella monialaisella, eri koulutusmuotoja järjestävällä koulutuksen järjestäjällä.


Kommentti: Kysymyslomakkeet olisivat kaivanneet karsimista. Nyt lomakkeet olivat liian pitkiä, jotta jokaiseen kysymykseen olisi saatu harkittu vastaus. Lisäksi kysymyksissä oli liikaa toistoa.

Vastaus: Arvioinnin kohteita lähestyttiin itsearvioinnissa prosessinäkökulmasta, joten asioita pyydettiin tarkastelemaan hieman eri tavoin eri kohdissa lomakkeita kattavan kokonaiskuvan saamiseksi.


Kommentti: Kyselyn aikataulu oli liian tiukka ja ajoitus ennen joulua huono näin isolle kyselylle, johon tuli koota useita vastaajaryhmiä.

Vastaus: Arvioinnin aikataulua tiukensi se, että arvioinnin tuloksia hyödynnetään käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen reformin valmistelussa. Itsearviointien tuloksista laaditaan jo alkuvuodesta väliraportti valtioneuvoston kanslialle.


Päivitetty 22.12.2016.

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *