Hyvä käytäntö on osaamisperusteista ammatillista koulutusta edistävä toimintatapa, joka on testattu ja käytännössä hyväksi havaittu. Se voi olla uusi tai vanha käytäntö, joka on siirrettävissä muille järjestäjille. Koulutuksen järjestäjät lähettivät Karviin yhteensä 33 käytäntöä. Käytännöt arvioitiin ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta osaamisperusteisuuden näkökulmasta kriteerien pohjalta.
Seuraavat viisi hyvää käytäntöä valittiin julkaistavaksi.
Hyvä käytäntö: PopUpCollege-oppimisympäristö
(.pdf)
Helsinki Business College Oy
yhteystiedot: opetustoimen päällikkö Paula Hyytiäinen, paula.hyytiäinen@businesscollege.fi, 050 565 0281
PopUpCollege on uusi idea viedä ammatillista koulutusta oppilaitosten ulkopuolelle. Malli sopii opiskelijoille, joiden opinnot eivät ole edenneet suunniteltuun tahtiin, sekä niille, jotka haluavat edetä opinnoissaan yksilöllisten ja nopeutettujen polkujen mukaan. Toimintamallin myötä osaamispisteitä kertyy tehokkaasti, keskeneräiset tutkinnon osat valmistuvat ja kesken jääneet tutkinnot saadaan valmiiksi. Malli edistää innovatiivisella tavalla opiskelijoiden työllistymistä sekä yrittäjyyttä sekä vahvistaa opiskelijan työelämätaitoja. Eri-ikäiset opiskelijat oppivat verkostoitumaan ja tekemään itse hankkimiaan projekteja ympäröivän elinkeinoelämän tarpeisiin. Malli tukee myös uutta opettajuutta sekä opiskelijoiden vastuunottoa omasta oppimisesta.
Hyvä käytäntö: PomoPRO ja BisnesPRO -valmennusohjelmat
(.pdf)
Hyria koulutus Oy
yhteystiedot PomoPro: kouluttaja Sini Lehikoinen, sini.lehikoinen@hyria.fi, 050 435 6584
BisnesPro: kouluttaja Mari Hämäläinen, mari.hamalainen@hyria.fi, 050 411 0752
Valmennusohjelmat ovat uusi innovatiivinen tapa organisoida ja tarjota johtamisen ja liiketalouden opintoja. Valmennusohjelmat tukevat opiskelija- ja työelämälähtöisyyttä, yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja mahdollistavat joustavan hakeutumisen opintoihin. Opiskelijat ovat antaneet hyvää palautetta mallin joustavuudesta sekä hyvästä ohjausosaamisesta.
Hyvä käytäntö: Logistiikan perustutkinnon toteuttaminen työelämän oppimisympäristöissä
(.pdf)
Hengitysliitto ry
yhteystiedot: yksikönjohtaja Eveliina Kononen, eveliina.kononen@luovi.fi, 040 319 3192
Käytäntö edistää osaamisperusteisuutta, sillä oppiminen tapahtuu asiakaslähtöisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti aidoissa työelämän työtilanteissa. Oppimista ohjaavat työpaikalla opettaja ja työpaikkaohjaajat. Toteutustavalla on haettu uudenlaisia työelämäyhteistyön muotoja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia, tukevat osaamisperusteisen koulutuksen toteuttamista, lisäävät opiskelijan ammattitaidon työelämävastaavuutta ja työllistymistä ja uutta opettajuutta.
Luotain – verkkopedagogiikan ja tvt-osaamisen vertaistukijärjestelmä
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
yhteystiedot: verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen, kari.honkonen@keuda.fi
Käytäntö vahvistaa ja tuo näkyväksi opettajien verkkopedagogiikan osaamistason ja luo toimintasuunnitelman myötä selkeät kehittämistavoitteet ja painopisteet, joilla kehitystä voidaan saada aikaan. Mallilla edistetään opettajien osaamisen kehittymistä. Mallin avulla opetushenkilöstön tietoyhteiskuntaosaamista ja tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä voidaan jatkossa kehittää tehokkaasti.
Hyvä käytäntö: Oma onni -ohjelma
(.pdf)
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu
yhteystiedot: lehtori Ari Autio, ari.autio@sedu.fi, 040 830 0453
opettaja Maria Hautala, maria.hautala@sedu.fi, 040 830 0463
Toimintamalli tukee yrittäjämäistä toimintatapaa, projektioppimista sekä opiskelijoiden ammatillisen ja elinikäisen oppimisen taitojen kehittymistä. Opiskelijat ottavat itse vastuuta omasta oppimisestaan. Malli lisää yhteistoimintaa eri koulutusasteiden välillä sekä muiden toimijoiden välillä ja se on otettu laajasti käyttöön. Käyttöönotto myös laajenee koko ajan. Oma Onni -ohjelman vaikuttavuutta ja oppimistuloksia selvitetään vertailemalla syksyllä pidettävän alkutestin ja keväällä pidettävän lopputestin tuloksia. Parhaiten menestyneet koulut, luokat ja oppilaat palkitaan.
Hyvien käytäntöjen arviointikriteerit:
- Tarve hyvälle käytännölle on olemassa, muutkin voivat siihen sitoutua ja ottaa sen käyttöön.
- Hyvä käytäntö voidaan käsitteellistää ja havainnollistaa ja siten mallintaa. Hyvän käytännön prosessin tulee olla läpinäkyvä.
- Hyvä käytäntö toteutuu aidosti myös käytännössä. Pelkkä projektissa kehitetty käytäntö ilman sen pitkäaikaista käytännön testaamista ei riitä hyväksi käytännöksi. Tarvitaan näyttöä.
- Hyväksi käytäntö voi olla hyvin kontekstisidonnainen, jolloin se on hyvä vain tietyssä kontekstissa. Hyvä käytäntö on kuitenkin siirrettävissä samanlaisiin toimintaympäristöihin ja siten sitä voidaan soveltaa myös muunlaisissa konteksteissa.
- Hyvän käytännön tulee olla arvioitavissa. Käytäntö on hyvä vasta sen jälkeen kun siitä vallitsee riittävän laajasti muodostettu konsensus.
- Hyvään käytäntöön liittyy selkeitä näyttöjä yhteisön ja yksilöiden oppimisesta ja toiminnan tehostumisesta ja tulosten laadusta ja niiden laadun jatkuvasta parantamisesta.
- Hyvä käytäntö on dynaaminen ja siten jatkuvasti kehittyvä.