Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa monipuoliseen tietoon ja monitahoiseen tulkintaan perustuvaa tietoa osaamisperusteisuuden toteutumisesta sekä sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä tulevaisuutta ennakoiden. Arvioinnin tavoitteena oli osaltaan varmistaa ammatillisen koulutuksen reformin painopisteitä koskevien valintojen osuvuus ja tarkoituksenmukaisuus ammatillisen koulutuksen ja sen järjestelmän toimivuuden ja kehittymisen sekä koulutuksen vetovoimaisuuden ja arvostuksen kannalta.
Arvioinnissa tuotettiin kehittävällä arvioinnilla tuotettua näkemystä siitä, miten ammatillisen koulutuksen asiakkaat kuten koulutuksen järjestät, rehtorit, opettajat, opiskelijat, työnantajat ja työntekijät näkevät osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden. Tietoa koottiin myös opetushallinnon edustajilta ja eri lähteistä kuten sähköisistä tietojärjestelmistä ja arviointiraporteista.
Osaamisperusteisuus
Osaamisperusteisuus kuvaa perustutkinnon suorittajan osaamista riippumatta koulutuksen järjestämismuodosta tai osaamisen hankkimistavoista ja edistää osaltaan oppilaitosmuotoisen, oppisopimuskoulutuksen tai näyttötutkintojen joustavaa yhdistämistä. Opiskelu on osaamisen hankkimista ja työssäoppiminen osaamisen hankkimista työpaikoilla. Osaamisen arvioinnilla varmistetaan osaamisen laatu.
Osaamisperusteisuuden myötä opiskelijan osaamisen hankkimiseen käyttämä aika vaihtelee mm. opiskelijan yksilöllisten valintojen sekä aiempien opintojen ja työkokemuksen mukaan. Osaamisperusteisuuden myötä opiskelijan osaamisen arvioinnissa siirrytään yksittäisten opintosuoritusten arvioinnista työelämän työ- ja toimintaprosesseja vastaavien laajojen osaamiskokonaisuuksien arviointiin ja yksilöllisen osaamisen osoittaminen mahdollistetaan yksilöllisillä ammattiosaamisen näytöillä.
Asiakaslähtöisyys
Asiakaslähtöisyyteen kuuluu, että palvelun tuottaja, tässä koulutuksen järjestäjä, on selvillä asiakkaiden odotuksista ja tarpeista ja että nämä tarpeet ohjaavat palvelujen suunnittelua ja toteutusta. Keskeistä on, että asiakas voi vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja siihen, miten ne hänelle toimitetaan. Asiakkaan tulee lisäksi voida arvioida, miten hyvin tai huonosti palvelun tuottaja on tässä tehtävässä onnistunut.
Asiakkaita ovat opiskelija ja työelämä sekä hyödynsaajanäkökulmasta myös poliittiset päätöksentekijät. Asiakaslähtöisyyttä kuvaa esimerkiksi se, miten koulutuksen järjestäjän tarjoamat koulutus- ja muut palvelut vastaavat työelämän ja opiskelijoiden tarpeita ja miten joustavasti muutoksiin näissä tarpeissa reagoidaan.
Toiminnan tehokkuus
Koulutuksen järjestäjän toiminnan tehokkuus voidaan kytkeä esimerkiksi koulutustarjontaan, koulutuksen ajankohtaisuuteen ja reagointikykyyn, opetuksen laatuun, koulutuksen läpäisyyn, henkilöstöön sekä johtamiskulttuuriin. Tehokkuutta voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:
- Miten koulutuksen järjestäjän tarjoamat koulutus- ja muut palvelut vastaavat työelämän ja opiskelijoiden tarpeita?
- Miten yhteiskunnassa, työelämässä sekä koulutushalukkuudessa tapahtuvia muutoksia ennakoidaan ja niihin reagoidaan?
- Miten yksilölliset opintopolut, opinto-ohjaus ja koulutuksen läpäisy toteutuvat?