Ajankohtaista

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjestää kuusi samansisältöistä palauteseminaaria, joissa esitellään arvioinnin tuloksia ja keskustellaan niistä sekä kartoitetaan tulevia arviointi- ja tukitarpeita.

Paikkakunnat ja ajankohdat ovat seuraavat:

• Tampere, ti 20.2.2018 klo 12–16
  Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Åkerlundinkatu 8, Tampere
• Joensuu, ma 26.2.2018 klo 12–16
  Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Niskakatu 17, Joensuu
• Helsinki, pe 2.3.2018 klo 9–13
  Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki
• Turku, ti 6.3.2018 klo 12–16
  Turun ammatti-instituutti, Linnankatu 72, Turku
• Rovaniemi, ma 12.3.2018 klo 12–16
  Lapin koulutuskeskus REDU, Jänkätie 1, Rovaniemi
• Oulu, ti 13.3.2018 klo 12–16
  Oulun seudun ammattiopisto OSAO, Kotkantie 2A, Oulu

Ilmoittautumisaika tilaisuuksiin on päättynyt.

Alueellisten palauteseminaarien ohjelma (.pdf)

Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus -arviointihankkeen tulosten julkistamis- ja tiedotustilaisuus pidettiin Helsingissä 23.1.2018 klo 13.00–15.30. Tilaisuus oli kutsuseminaari.

Tilaisuus videoitiin ja YouTube-tallenne on osoitteessa: https://youtu.be/aRkzmNBFFjs

Ohessa on tilaisuuden ohjelma sekä esitykset.

• Tilaisuuden avaus, Johtaja Harri Peltoniemi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
• Arvioinnin tulokset, Arviointineuvos Aila Korpi ja arviointineuvos Jani Goman, Karvi Arvioinnin tulokset -diaesitys 23.1.2018 (.pdf)
• Kommenttipuheenvuorot
  • Ylijohtaja Mika Tammilehto, Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Hallituksen jäsen Maija Aaltola, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry SAJO ry:n puheenvuoro 23.1.2018 (.pdf)
  • Pääsihteeri Juuso Luomala, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry OSKU ry:n puheenvuoro 23.1.2018 (.pdf)
  • Johtava asiantuntija Mirja Hannula, Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK:n puheenvuoro 23.1.2018 (.pdf)
• Keskustelua

Arviointi toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Arvioinnin loppuraportit sekä niitä koskeva tiedote ja policy brief julkaistiin 23.1.2018 valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sivuilla osoitteessa tietokayttoon.fi. 

 

Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus -hankkeen valtakunnallinen seminaari pidettiin Helsingissä 22.11.2017 klo 11.30–16.00.

Seminaariin kutsuttiin ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, opettajia, opiskelijoita, työelämän edustajia, ammatillisen opettajankoulutuksen järjestäjiä ja sidosryhmiä. Tilaisuudessa perehdyttiin arvioinnin tuloksiin ja analysoitiin niitä yhdessä. Analyysin tuloksia hyödynnetään hankkeen loppuraporttien viimeistelyssä.

Tilaisuus videoitiin ja YouTube-tallenne on osoitteessa: https://youtu.be/uTEQj2nXf_Y

Ohessa on seminaarin ohjelma sekä esitykset.

• Tilaisuuden avaus, ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto Tammilehdon esitys 22.11.2017 (.pdf)
• Arvioinnin tulokset, arviointineuvos Aila Korpi ja yksikön päällikkö Anu Räisänen, Karvi Arvioinnin alustavat tulokset seminaarissa 22.11.2017 (.pdf)
• Kommenttipuheenvuorot
  • Johtaja Jari Laukia, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Jari Laukian puheenvuoro 22.11.2017 (.pdf)
  • Puheenjohtaja Jasmina Khabbal, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry Sakki ry:n puheenvuoro 22.11.2017 (.pdf)
  • Erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry
  • Johtaja Sampo Suihko, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
• Tulosten analysointia ryhmissä ja keskeisten havaintojen purku
• Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Anu Räisänen, Karvi

Karvi järjesti keväällä 2017 koulutuksen järjestäjille neljä alueellista työpajaa, joissa syvennettiin arvioinnin tuloksia ja arvioitiin koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön onnistumista osaamisperusteisuuden näkökulmasta.

Työpajat pidettiin eri puolilla Suomea Keravalla, Kokkolassa, Kouvolassa ja Rovaniemellä. Alueiden valinnassa kuultiin hankkeen ohjausryhmää. Alueilla toimivia järjestäjiä kutsuttiin työpajoihin otantaperiaatteella. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 22 koulutuksen järjestäjää (taulukko 1).

Yhteistyön tila alueilla

Tilaisuuden aluksi koulutuksen järjestäjät loivat kuvan siitä, mitä yhteistyötä he tekevät muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa osaamisperusteisuuteen liittyen.

Kuviossa 1 on yhteenveto kokonaisuudesta. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että osaamisperusteisuuteen liittyvää yhteistyötä ei tehdä vielä kovin systemaattisesti. Suurin osa tällä hetkellä tehtävästä yhteistyöstä liittyy yleiseen kehittämiseen, kuten hankkeisiin, verkostoihin, laadunhallintaan ja ennakointiin.

Noin puolet mainituista yhteistyön muodoista voidaan kohdentaa osaamisperusteisuuden teemoihin. Yleisin näistä on eri koulutusmuotoihin, kuten oppisopimuskoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja näyttötutkintoihin liittyvä yhteistyö. Myös voimavarojen suhteen tehdään yhteistyötä muun muassa asiantuntijayhteistyön ja tilojen käytön osalta.

Koulutustarjonnassa tehtävä yhteistyö ilmenee toisen asteen opintotarjottimissa, erilaisten koulutusten järjestämisessä sekä tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Opiskelijoiden näkökulmasta alueellista yhteistyötä tehdään vielä melko vähän, lähinnä yksittäisten koulutuskokeilujen ja opiskelijavaihtojen sekä opiskelijoiden ohjauksen muodossa.

Työelämään liittyvänä yhteistyönä tuotiin esiin työvoimakoulutuksen järjestäminen sekä työssäoppiminen. Yhteisiä oppimisympäristöjä ei ole järjestäjien mukaan käytössä kovinkaan paljoa, ja opetusjärjestelyihin liittyvä yhteistyö on niin ikään melko vähäistä.

Kuviossa 2 on alustavien tulosten jakautuminen alueilla. Yhteistyön määrä ja tavat vaihtelivat alueittain.

Karvi järjestää keväällä 2017 koulutuksen järjestäjille neljä alueellista arviointipaneelia, joissa syvennetään arvioinnin tuloksia ja arvioidaan koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön onnistumista osaamisperusteisuuden näkökulmasta.

Ensimmäinen paneeli pidettiin maaliskuussa Keravalla, jossa isäntänä toimi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Tilaisuuteen osallistui seitsemän koulutuksen järjestäjää.

Tilaisuuden aluksi kuultiin arvioinnin alustavia tuloksia kansallisella ja alueellisella tasolla. Tämän jälkeen siirryttiin työpajatyöskentelyyn. Lämmittelytehtävänä osallistujat pohtivat, mitä yhteistyötä heidän koulutuksen järjestäjänsä tekee muiden järjestäjien kanssa, ja merkitsivät tulokset lapuille seinälle. Lopputulos oli värikäs!

Seuraavaksi koulutuksen järjestäjien edustajat tekivät ryhmätyön, jonka tavoitteena oli arvioida yhdessä onnistumista alueellisessa yhteistyössä osaamisperusteisuuden näkökulmasta. Yhteistyön onnistumista pohdittiin alueellisessa koulutustarjonnassa, työelämäyhteistyössä, opetusjärjestelyissä, yhteisten oppimisympäristöjen kehittämisessä ja käytössä, eri koulutusmuotojen välisten raja-aitojen madaltamisessa ja näiden välisessä yhteistyössä sekä henkilöstö- ja taloudellisten resurssien kohdentamisessa ja kustannusten alentamisessa.

Alueellisissa paneeleissa saatua tietoa hyödynnetään arviointitiedon syventämisessä. Paneelit jatkuvat Kokkolassa (25.4.), Kouvolassa (27.4.) ja Rovaniemellä (4.5). Lisäksi syksyllä 2017 järjestetään valtakunnallinen paneeli.

Keväällä 2017 järjestetään koulutuksen järjestäjille neljä alueellista paneelia, joissa syvennetään arvioinnin tuloksia ja arvioidaan koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön onnistumista osaamisperusteisuuden näkökulmasta.

Paneelien ajankohdat ja paikkakunnat ovat:

• keskiviikko 22.3.2017, Kerava
• tiistai 25.4.2017, Kokkola
• torstai 27.4.2017, Kouvola
• torstai 4.5.2017, Rovaniemi

Alueiden valinnassa on kuultu hankkeen ohjausryhmää. Paneelit pidetään eri puolilla Suomea, ja alueilla toimivia järjestäjiä kutsutaan paneeliin otantaperiaatteella. Valituille koulutuksen järjestäjille lähetetään erilliset kutsut.

Itsearviointeihin on tähän mennessä tullut runsaasti vastauksia ja saatu aineisto on arvokasta arvioinnissa etenemiselle. Lämmin kiitos kaikille arviointiin osallistuneille!

Arvioinnissa siirrytään nyt tulosten analysointiin ja väliraportin valmisteluun. Väliraportti toimitetaan valtioneuvoston kanslialle alkuvuodesta ja saatuja tuloksia hyödynnetään käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen reformin valmistelussa. Alustavista tuloksista tiedotetaan myös koulutuksen järjestäjille.

Itsearviointien pohjalta keväällä 2017 järjestetään koulutuksen järjestäjille ja muille toimijoille eri paikkakunnilla alueellisia paneeleja (4–6 kpl), joissa arvioinnin tuloksia syvennetään. Karvi tiedottaa tilaisuuksista erikseen yhdyshenkilöille ja hankkeen verkkosivuilla.

Hyvää ja rauhallista joulun aikaa!

Kokoamme tähän koulutuksen järjestäjiltä kuultuja kokemuksia arvioinnista.

Kysymyksiä ja vastauksia on julkaistu täällä.

---

”Arvioinnissa on kiinnostava ja ajankohtainen aihe.”

”Ohjeistus oli selkeä.”

”On hyvä, että koulutuksen järjestäjä saa käyttöönsä tietoa usealta eri vastaajaryhmältä. Ryhmien näkemyksiä voi käyttää oman talon kehittämisen tukena.”

”Arviointi tukee koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmien päivittämistä ja uudistamista osaamisperusteisuus huomion ottaen.”

”Arviointia voi hyödyntää koulutuksen järjestäjien prosessien kehittämisessä, koska itsearviointilomake on rakennettu keskeisten prosessien mukaisesti.”

”Itsearviointien aikataulu oli haastava näin laajalle arvioinnille.”

---

Päivitetty 22.12.2016.

Koulutuksen järjestäjän itsearviointi on käynnistynyt. Arviointi tehdään 20.12.2016 mennessä.

Koulutuksen järjestäjän johto, opetushenkilöstö ja opiskelijat sekä työelämän edustajat tekevät arvionsa siitä, miten osaamisperusteisuus toteutuu koulutuksen järjestäjän toiminnassa. Arvioinnissa muodostetaan yhteinen näkemys osaamisperusteisuuden tilasta järjestäjätasolla. Lisäksi arvioidaan reformin vaikutuksia osaamisperusteisuuteen. Arvioinnissa myös kerätään osaamisperusteista ammatillista koulutusta edistäviä hyviä käytäntöjä.

Keväällä 2017 järjestetään alueellisia paneeleja, joiden avulla syvennetään arviointitietoa. Järjestäjätason arvioinnit ovat lähtökohtana alueellisissa paneeleissa käsiteltäville asioille. Syksyllä 2017 järjestetään valtakunnallinen paneeli, jossa arvioinnin tuloksia tulkitaan yhdessä koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Katso tarkemmat ohjeet Ohjeet-välilehdeltä.

Kommentit ja kysymykset arviointiin liittyen kootaan tänne.

Kommentoi tai kysy arvioinnista.

---

Kysymys: Kuuluvatko arviointiin vain ammatilliset perustutkinnot vai myös ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot?

Vastaus: Arviointi kattaa kaikki seuraavat tutkinto- ja koulutusmuodot:

• ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto
• oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot ja niihin valmistava koulutus, oppisopimuskoulutus

---

Kysymys: Miten osaamisperusteisuutta tarkastellaan aikuiskoulutuksen osalta, jossa osaamisperusteisuus ollut jo 1990-luvun puolivälistä lähtien?

Vastaus: Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät arvioivat osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä ensisijaisesti niiden tavoitteiden suhteen, jotka aikuiskoulutukselle on asetettu tähän liittyen. Lisäksi arvioinnissa otetaan soveltuvin osin huomioon ammatillisen peruskoulutuksen tutkintouudistuksen (1.8.2015 voimaan) tavoitteet.

---

Kysymys: Kun koulutuksen järjestäjällä on useita oppilaitoksia ja kymmeniä tutkintoja, kuinka voidaan vastata kysymyksiin, jossa kysytään esimerkiksi tutkintojen välisiä eroja tai palveluiden vastaavuutta erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin?

Vastaus: Arviointiryhmät kannattaa koota niin, että ryhmissä on riittävän laaja edustus/ tuntemusta eri koulutusaloilta, koulutusmuodoista, erilaisista opiskelijoista ja niin edelleen.

---

Kysymys: Voiko arvioinnin tehdä kerättyjen opiskelija- ja työelämäpalautteiden sekä tilastotietojen perusteella?

Vastaus: Arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteiden pohjalta, mihin liittyy keskeisesti eri asiakkaiden ja sidosryhmien osallisuus ja vuorovaikutus toistensa kanssa. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten tämä osallisuus ja vuorovaikutus toteutetaan itsearvioinnissa ja sen pohjana olevan tiedon koonnissa. Arvioinnin pohjana voi käyttää muussa yhteydessä kerättyä tietoa.

---

Kysymys: Kuinka työelämä ja opiskelijat voivat vastata vaikeisiin kysymyksiin? Osa kysymyksistä vaatii esimerkiksi vertailua kokonaisuuteen, josta heillä ei ole kokemusta.

Vastaus: Arviointiryhmät tekevät itsearvioinnin sen tiedon pohjalta, mikä ryhmällä on arviointitilanteessa. Jokaisen arviointialueen lopussa on kohta, jossa itsearviointia voi täydentää avovastauksilla. Käytettävissä on myös vastausvaihtoehto ”Ei tietoa”.

---

Kysymys: Ovatko vastaajat (opiskelijat, työelämän edustajat ja koulutuksen järjestäjät) päässeet vaikuttamaan kysymysten muotoiluun ja sisältöihin?

Vastaus: Arviointilomakkeet ovat olleet kommentoitavana kolmella monialaisella, eri koulutusmuotoja järjestävällä koulutuksen järjestäjällä.

---

Kommentti: Kysymyslomakkeet olisivat kaivanneet karsimista. Nyt lomakkeet olivat liian pitkiä, jotta jokaiseen kysymykseen olisi saatu harkittu vastaus. Lisäksi kysymyksissä oli liikaa toistoa.

Vastaus: Arvioinnin kohteita lähestyttiin itsearvioinnissa prosessinäkökulmasta, joten asioita pyydettiin tarkastelemaan hieman eri tavoin eri kohdissa lomakkeita kattavan kokonaiskuvan saamiseksi.

---

Kommentti: Kyselyn aikataulu oli liian tiukka ja ajoitus ennen joulua huono näin isolle kyselylle, johon tuli koota useita vastaajaryhmiä.

Vastaus: Arvioinnin aikataulua tiukensi se, että arvioinnin tuloksia hyödynnetään käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen reformin valmistelussa. Itsearviointien tuloksista laaditaan jo alkuvuodesta väliraportti valtioneuvoston kanslialle.

---

Päivitetty 22.12.2016.